Kamerankarakterisointijärjestelmän kalibrointi ja verifiointi

Miniature cameras are common in today's smartphones and other mobile devices. Achieving optimal image quality with such cameras requires elaborate characterization measurements done on the camera in laboratory conditions. The mobile phone company Nokia - and later Microsoft - has built an automated characterization system to perform these measurements. The quality of the characterization measurements done with this system depends on accurate calibration of the system. Calibration of this system has been tedious manual work, and the process has not been thoroughly documented. The goal of this research was to automate and improve the calibration process using the company's own software platform Mobile Imaging Playground (MIP). The measurement devices were integrated into MIP and all the calibration procedures were implemented as MIP plugins. A high quality spectroradiometer was used as a reference for the calibration. Multiple metrics were explored to evaluate the accuracy of the final system calibration and match to the reference. Uncertainties of the different calibration phases were also analyzed. For spectrally continuous and relatively smooth illuminants the calibration accuracy was high. Fluorescent spectra with narrow peaks were more problematic. Part of the problem can be attributed to the sparse sampling of the reference device, which causes the fluorescent peaks to be undersampled, so in reality the calibration results are most likely better than this. Keeping this in mind, reproduction of the fluorescent spectra after calibration can be considered at least colorimetrically accurate. The study proposed some future possibilities to improve the calibration process, for example by using a more suitable reference device and implementing some kind of bandpass correction.Pienoiskamerat ovat yleisiä nykypäivän älypuhelimissa ja muissa mobiililaitteissa. Parhaan mahdollisen kuvanlaadun saavuttaminen näillä kameroilla vaatii tarkkoja karakterisointimittauksia laboratorio-olosuhteissa. Matkapuhelimia valmistava yritys Nokia - ja myöhemmin Microsoft - on rakentanut automatisoidun kamerakarakterisointijärjestelmän näiden mittausten suorittamiseen. Karakterisointijärjestelmä tuottaa synteettisiä eri valonlähteiden spektrejä. Karakterisointimittausten laatu riippuu järjestelmän eri komponenttien kalibroinnin tarkkuudesta eli tarkkuudesta, jolla järjestelmä kykenee toistamaan ja mittaamaan halutun spektrin. Tämän tutkimuksen lähtökohtana olevan järjestelmän kalibrointi on ollut hidasta käsityötä, ja prosessia ei ole dokumentoitu kovin tarkasti. Tutkimuksen tavoite oli automatisoida ja parantaa kalibrointiprosessia yrityksen omaa ohjelmistoalustaa Mobile Imaging Playgroundia (MIP) käyttäen. Korkealaatuista spektroradiometriä käytettiin referenssilaitteena kalibrointityössä. Lopullisen kalibrointilaadun arvioimiseksi käytettiin useita aiempien tutkimusten perusteella määritettyjä mittoja. Kalibrointivaiheiden epävarmuustekijöiden vaikutuksia ja suuruutta tutkittiin myös. Spektraalisesti jatkuvien ja verrattain tasaisten valonlähteiden kohdalla lopullisen kalibroinnin tarkkuus osoittautui erittäin hyväksi. Loisteputkivalonlähteet, joiden spektri on piikikäs, toistuivat kalibroinnin jälkeen huonommin kuin jatkuvaspektriset valonlähteet. Tämä johtui luultavasti referenssilaitteen harvasta näytteistyksestä, joka aiheuttaa terävien spektripiikkien alinäytteistymistä. Todellisuudessa loisteputkivalonlähteiden kalibroinnin laatu on siis luultavasti parempi kuin tulokset antavat ymmärtää, ja kalibrointia voidaan pitää kolorimetrisesti tarkkana. Työssä esitetään myös tulevaisuutta silmällä pitäen muutamia parannusehdotuksia kalibrointiprosessiin, kuten paremman referenssilaitteen valinta ja jonkinlaisen kaistanpäästökorjauksen toteutus

Rokottaako vai eikö rokottaa? Retoriikka ja asiantuntijuus HPV-rokotteeseen liittyvässä kirjoittelussa

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista retoriikkaa ja asiantuntijuuden retoriikkaa käytettiin Suomessa HPV-rokotetta käsitelleissä artikkeleissa syksyllä 2013. Tutkielman hypoteesi on, että sekä HPV-rokotteen ottamista puoltavat tahot että sitä vastustavat tahot hyödyntävät viesteissään sellaista retoriikkaa, jonka tarkoitus on vahvistaa viestijän uskottavuutta ja asiantuntijakuvaa. Terveyttä pidetään niin merkittävänä arvona, että siihen liittyviä päätöksiä tehtäessä ihmiset toivovat voivansa saada pää-töksenteon tueksi luotettavaa asiantuntijatietoa. Tutkielmassa tarkasteltiin useita kymmeniä eri medioissa syksyllä 2013 julkaistuja artikkeleja, jotka käsittelivät HPV-rokotetta. Tutkielmassa selvisi, että niin HPV-rokotteen puolesta kuin sitä vastaankin käytetään monipuolisesti erilaisia retorisia ja puhujan uskottavuutta lisääviä keinoja. Mielenkiintoinen huomio oli, ettei rokotteiden puolustajien ja vastustajien käyttämä retoriikka eroa kovinkaan paljoa toisistaan. Aineistosta löytyi myös lukuisia esimerkkejä, joissa rokotteiden vastustajat pyrkivät retorisilla keinoilla hakemaan yleisön hyväksyntää asiantuntijuudelleen. Tämä oli merkittävin ero, sillä rokotteita puolustivat pääsääntöisesti valmiiksi tunnustetut asiantuntijat, joiden ei ollut tarpeellista yrittää vakuuttaa yleisöä asiantuntijuudestaan. Rokotteet tuntuvat olevan varsin polarisoiva aihe 2010-luvun Suomessa, mutta sekä puolustajien että vastustajien viesteissä on paljon yhtäläisyyksiä. Tutkielma osoittaa, että retoriikan merkitys rokotteista puhuttaessa ja kirjoitettaessa on merkittävä. Retoriikan keinoin pystytään muokkaamaan vaikutusta, jonka viesti saa vastaanottajassa aikaan. Internet ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet sen, että kenen tahansa on mahdollista saada viestinsä ja väittämänsä salamannopeasti hyvin suuren yleisön nähtäville. Siksi perinteisten asiantuntijatahojen on pidettävä huolta siitä, että niiden viesti on puettu ymmärrettävään ja tehokkaaseen muotoon. Joskus retoriikan tehokkuus saattaa ratkaista sen, kenen viestiin me luotamme. Ei ole väliä, kuinka hyvin esimerkiksi jokin tieto on tutkittu, mikäli sitä ei pystytä välittämään riittävän tehokkaalla retoriikalla.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Soft photon propagation in a hot and dense medium to next-to-leading order

We present the first complete calculation of the soft photon self-energy to the next-to-leading order in a hot and/or dense ultrarelativistic plasma in QED. The calculation is performed within the real-time formalism utilizing dimensional regularization in 4 - 2 epsilon dimensions, while the result is reported including explicit O(epsilon) terms in the zero-temperature limit. This information is required to extend the perturbative calculation of the pressure of cold and dense QED matter to partial next-to-next-to-next-to-leading order in a weak-coupling expansion, reported in a companion paper. These results pave the way for a similar future calculation in quantum chromodynamics.Peer reviewe

Opetusteknologia koulun arjessa

Opetusteknologia on osa monen suomalaiskoulun – opettajien ja oppilaiden – arkea eri puolilla Suomea. Opetusteknologian hyödyntäminen on avannut luokkahuoneiden ovia ympäröivään maailmaan ja samalla tuonut oppimisen maailmoista kiinnostuneita tahoja lähemmäksi koulun arkea. Edelleen on kuitenkin haasteita, jotta kaikki suomalaislapset ja opettajat saadaan innovatiivisten, inspiroivien ja luovuutta edistävien oppimisympäristöjen ja -kokemusten äärelle. Tässä kirjassa esitellään kansallisen Opetusteknologia koulun arjessa -tutkimushankkeen ensimmäisiä tuloksia. Tekes-rahoitteinen hanke on koonnut yhteen tutkimusryhmiä kahdeksasta yliopistosta ja 13:sta tutkimuslaitoksesta, liikemaailman edustajia 28:sta yrityksestä, asiantuntijoita opetus- ja kulttuuriministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä ja Opetushallituksesta sekä oppilaita, opettajia ja rehtoreita useista suomalaiskouluista. Tämä kirja toteutettiin rinnakkaisjulkaisuksi joulukuussa 2010 julkistetulle Kansalliselle tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmalle. Kirjassa kerrotaan lähtökohtia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle, tarkastellaan innovatiivisia käyttötapoja, suuntaudutaan kohti mobiiliopiskelua ja koulujen omaa sisällöntuotantoa sekä analysoidaan kehittämisen tueksi tarvittavia tietotekniikkapalveluita ja verkostoyhteistyötä